Kuulun uskoakseni suureen joukkoon ihmisiä, jotka kaipaavat verojensa vastapainoksi parempia palveluja. Ainakin meikäläisen näkövinkkelistä katsottuna Janakkalan suurin ongelma tällä hetkellä ovat päivähoito-, koulutus- ja terveyspalvelut. Tässä tekstissä ajatuksiani lähinnä päivähoito- ja koulupalveluista.

Kasvukipuja

Janakkala ja erityisesti Tervakosken uudet alueet ovat olleet kasvutilastojen maakunnallista kärkiryhmää viime vuosina. Tämä luonnollisesti näkyy myös näiden alueiden palveluiden kysynnän kasvuna. Mahtoiko kukaan osata ennakoida Tammirantaa tätä nykyä asuttavien lasten ja lapsiperheiden määrää? Ymmärtääkseni alueen suunnitteluvaiheessa arvioitiin, että uusille tonteilla rakennettavissa taloissa asuisi keskimäärin n. 1,5 lasta.Edulliset ja hyvä tontit ovat kuitenkin houkutelleet paikalla meitä, jotka tarvitsemme tilastokeskiarvoja suuremmille katraillamme neliöitä. Ja meitä on täällä paljon! Nyt sitten hämmästellään päiväkotien ja koululuokkien ahtautta. (Toivottavasti uusien alueiden osalta, esim. Harvialassa olisi jo otettu opiksi). Monet kauniit lupaukset ovatkin osoittatuneet muka mahdottomiksi toteuttaa. Yksi arkinen, mutta meillä monille tosi tärkeä esimerkki ovat rakentamatta jääneet, kaavaan kuitenkin merkityt leikkikentät. Osa on pettynyt kunnan harjoittaneen imagomainonnan ja todellisuuden ristiriitaan siinä määrin, että on muuttanut/muuttamassa muualle. 

"Tätä ei kestä kuin muutama vuosi, kunhan suurin paikallinen babyboomi on päivähoito- ja perusopetusputkensä läpi kahlannut". "Ei koulutukseen kannata näin pienellä paikkakunnalla satsata, koska aniharva tänne aikanaan palaa veroja maksamaan." Näinhän kuulee aiheeseen liittyen usein sanottavan. Voihan se tietysti olla, että suurin ahtaus muutaman vuoden kuluttua helpottaa. Tosiasia kuitenkin on, että meidän lapsemme tarvitsevat näitä palveluita juuri nyt! Ja vielä monen vuoden ajan ja jatkossa entistä enemmän myös yläkoulun puolella. Lisäksi uskon, että 10-15 vuoden sisällä näihin taloihin muuttaa mm. pääkaupunkiseudulta uusia lapsiperheitä samoin perustein, kuin meistä monet ovat kotinsa tänne nyt pystyttäneet. Kunhan vain huolehdimme siitä, että perusasiat ovat kunnossa.

Ryhmäkoolla on väliä

Tervakosken koulun oppilasmäärä on kasvanut viimeisen 2000-luvun aikana merkittävästi. Tänä syksynä ryhmäkokoihin saatiin huomattavaa helpotusta, kun luokkia voitiin lisäpanostusten vuoksi jakaa pienempiin ryhmiin. Jo oli aikakin! Sekä oppilaat, että opettajat ovat joutuneet koville tavoitteiden ja realiteetttien ristiriidassa. Lähes 30-oppilaan ryhmäkoko esim. alkuopetuksessa on yksinkertaiseti aivan liikaa! Toivottavasti en sorru liialti jälkiviisasteluun, mutta esimerkiksi päätös aloittaa aikanaan 1998-syntyneiden ikäluokan kanssa ns. kaksisarjaisesti oli täysin kohtuuton. Oppilasmäärän tuleva kehitys oli helppo nähdä rakenteilla olevien talojen määrää ynnäämällä.

Paikallista politikointia lienee vuosikaudet hallinut kunnan kaksinapaisuus ja vääntö näiden keskusten välillä."Jos teille, niin sitten meille myös" - mentaliteetti tuskin on se hedelmällisin lähtökohta kunnan kehittämiseen kokonaisuutena. Voisimme siis monissa asioissa olla joustavampia ja laajakatseisempia. Sen sijaan peruspalveluiden (päivähoito, perusopetus, perusterveydenhuolto) saatavuuden ja laadun osalta kuntalaisten tulisi olla tasavertaisessa asemassa! Ja näin ei valitettavasti ainkaan vielä ole esim. kunnan suurimpien kouluyksiköiden välillä. Konkreettisena esimerkkinä vaikkapa laaja-alaisen erityisopetuksen resurssit.

Tärkeät päätökset tehdään paikallistasolla

Koska resursseja ja voimavaroja on olemassa vain rajallinen määrä, on parannusten lähtökohtana oltava pääasiassa uudenlainen priorisointi, toteuttaminen ja organisointi.Ja jos vain niin haluamme, näiden perusasioiden parantamiseen löytyy aivan varmasti rahaa. Hyvinvointipalveluiden ongelma on siinä, että niiden tuottavuuden näkeminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Satsaamalla palveluiden käyttäjiin sekä niitä tuottaviin ihmisiin saamme varmasti aikaan henkistä hyvinvointia, joka puolestaan aikanaan jalostuu myös maalliseksi mammonaksi muodossa tai toisessa. Pelkkä eurojen satsaaminen ei kuitenkaan ole ainoa autuaaksi tekevä asia. Palveluiden kehittäminen edellyttää selkeää strategiaa. Kun tavoitteet ja päämäärät ovat selvillä, tulee esim. henkilöstön rekrytoinnit, täydennyskoulutus, tekniikkainvestoinnit jne. olla linjassa näiden päämäärien kanssa. Tiesittekö muuten, että tähän kuntaan on verovaroillamme valmistunut vuonna 2004 isohko koulurakennus ilman ns. sisäverkkoa tai vastaavaa mahdollisuutta/varausta tietotekniikan hyödyntämiseen luokissa:)

Vaikka kunnan talous onkin monelta osin riippuvainen ns. valtionosuuksista, tehdään lastemme ja perheidemme hyvinvointia koskevat päätökset nimenomaan paikallisilla päätöksillä. Me voimme itse vaikuttaa siihen montako lasta on päivähoitoryhmissä tai koululuokissa. Me voimme vaikuttaa siihen, että lapsiemme kanssa työskentelee päivittäin pätevä ja työssään viihtyvä henkilöstö.  Näissä päätöksissä on hyvin usein kysymys arvoista ja asenteista.

Ennakkoluulottomasti, mutta ei sokkona 

Näin vaalien alla olisi helppo kannattaa kaikkea kivaa. Vaikka olen urheiluhulluna usein itse kentällä tai sen laidalla, olen ehdottomasti sitä mieltä, että rakennetaan esim. Janakkalaan jäähalli verovaroilla vasta sitten, kun pystymme ensin huolehtimaan kunnolla näistä perusasioista.

Tahdon lisäksi meidän tulee kyetä tarkastelemaan palveluiden järjestämistä ennakkoluulottomasti. Yksityisiä palveluita voidaan varmasti hyödyntää enemmän etenkin sosiaali- ja terveyspuolella, mutta ehdokaskollega Tapsaa lainatakseni, tämä kysyy myös paljon palveluiden ulkoistamiseen ja ostamiseen liittyvää osaamista. Yksityinen palvelu, suuret yksiköt tai kapealainen kustannustehokkuus eivät siis saa olla mitään itseisarvoja. Pakko todeta kuitenkin tähän loppuun, että perheemme pienimmäisen osalta olen erittäin tyytyväinen yksityisen perhepäivähoidon asiakas. Tämä perustuu osaavan henkilöstön lisäksi yrittäjän "vapauteen" rajata päivähoitoryhmä riittävän pieneksi. Vastaavan laatutekijän soisi olevan mahdollista myös julkisella puolella. Seuraavassa kirjoituksessani palaan vielä mm. terveyspalveluihin ja joukkoliikenteeseen.

Kiitos kun luit! Liity halutessasi Facebookissa ryhmään: Mika Janakkalan valtuustoon. Kaikkien ryhmäläisten kesken arvotaan valinnaisen laatulehden vuosikerta! http://www.facebook.com/group.php?gid=27659427873